Kukkiajärvi

Kirkkoveneet

Kukkian Kulkuri

Kukkian Kulkureitten kirkkovene- 7 airoparia, 14 soutajaa + perämies

Venettä vuokrataan,

Lisätiedot Erkki Vierikka, puh 040 023 7693

Kirkkovene Ahti II

10 airoparia, 2-4 henkilöä / airopari- 35 soutajaa,
Veneeseen mahtuu 50 henkilöä
Valmistumisvuosi 1988
Kotisatama Puutikkala / Saksalanlahti

Lisätiedot Mika Saksala,puh 0400-787 08

Kirkkovene Aallotar

Rakennusvuosi 1987

9 airoparia, 2-4 soutajaa/ airopari,
30 henkilöä mahtuu hyvin
Kotisatama Kuohijoki / Tervaniemi


Hieman historiaa

Nimimerkki "Jonatani" kertoi 16.8.1889 Hämeen Sanomissa Luopioisten Kirkastuksen vietosta. Kaunis Kukkia lumoaa kirjoittajan ihanuudellaan ja kirkkoveneiden kilpasoutu tuo jännitystä. Jonatanin kirkastusjuhlan pilaa kuitenkin kirkkoherran sairastuminen kesken kirkonmenon ja kirkonmäellä "wiinan" voimalla rehentelevät juhlijat.

Ote kirjoituksesta:

"Kauniiksi olin kuullut Kukkiaa kehuttavan, mutta näin kauniiksi en sitä uskonut. Kaksisataa toinen toistaan sievempää saarta on selällä. "Sata saarta nimellistä, sata nimetöntä, tuhannen niemen nenää kurjassa Kukkiassa". Mitä viehättävimmät salmet ja selänteet niitä toisistaan erottelee.

-Mutta jos päästään Hevossalmelle. Kuusi kirkkovenettä, satamäärin henkiä kussakin ponnistelee ankarassa kilvassa. Kilpasoutu on alkanut, hiki tippuu otsilta, jykevät airot notkistuu, vettä pärskyy ilmassa auringon loisteessa sateenkaaria muodostaen. Kukin tekee parastaan, perämies vielä suurempaan ponnistukseen kehottaa ja joutomiehetkin tahdin mukaan heilahtelevat. Kysymys on kuka ensinnä kapeaan, mutta luonnonihanaan salmeen ennättää.

Pian ollaan perillä kirkkorannassa ja kirkolle pyritään -tuttavia tapaamaan.

Wäkeä on kirkon tienoilla ihan kuin markkinoilla. Talot, pihat, raitit ja tiet ovat pian täynnä kansaa. Siinä sitten joko pakinoiden seisoskellaan, tai tuttavia etsiskellään. Tuonne aukealle paikalle on muuan kirjakauppias kaupoille asettunut ja hyvästi menevätkin virsikirjat ja muut kaupaksi.

Jo kumahtelevat kirkonkellot väkeä Herran temppeliin kutsuen. Joku sinne menee, enemmistö kuitenkin pois jää. Kauvan ei kirkonmeno nyt kestänytkään, kun kirkkoherra oli kipeäksi sattunut.

Uudelleen alkoi tulva raitilla. Siinä sitten myöhemmin kelloa vaihdettiin, hevoskaupoista puhuttiin, viljanleikkuusta keskusteltiin ja muista tärkeistä asioista.

Vaan ilmestyypä kuviin synkempiäkin puolia. Yhä useampi päihtynyt ilmestyy väkijoukkoon. Wiinaa on lujalti juhlaan hankittu. Hattu kallellaan, nyrkit leveellään siinä rehennellään. Alkaapa joku siinä pahemminkin rähistä, ennen kuin pois keritään. Ja kun kirkolla ollaan, lisää pitää olla vaikka mistä.

Sivumennen sanoen, sivistyneimpäin pitäjäläisten asia olisi jonkunlaisien siivojen kansanhuwien, ei sellaisien joissa wäkeviä tarjotaan, hankkiminen tällaiseksi päiväksi, jolloin noin paljon kansaa on yhteen kokoontunut. Semmoisista huveista olisi tilaisuutta monelle siivosti huvitella ja viikontöistä virkistyä, sen sijaan että nyt monta päivää hurjastellaan ja itseltään työkykyä riistetään."

Jälkisanoiksi voidaan sanoa, että ainakin kirkonkylässä on Jonatanin neuvoista otettu vaari.