Rajalansaari
Rajalansaaren luontopolku
Rajalansaaren luontopolku tarjoaa meille noin tunnin kierroksella paljon nähtävää. Kun viime kesänä saaressa pidetyn nuorten leirin osanottajilta kysyttiin, mitä polulta jäi mieleen, niin vastaus kuului kuin yhdestä suusta: Topleronekivet. Todellakin, nuo polun alkupään isot lohkareet kiehtovat mielikuvitusta.
Kun jatkamme polkua eteenpäin noilta kolmiokiviltä, saavutaan saaren todennäköisesti alkuperäisimmän asumuksen äärelle, mäyrän pesälle. Pesän voi kuvitella muodostuvan maan alla kymmeniä metrejä pitkäksi sokkelikoksi.
Eteenpäin mentäessä tulemme valtavan maatuvan haapapuun luo. Haapa on yksi metsän avainlajeja. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta. Maatuvana runko jatkaa elämäänsä tarjoten alustan mitä moninaisimmille eliöille.
Tulemme runoilijan puulle, joka on kasvanut ensin lähes vaakasuoraan ja sitten jollakin tavalla hoksannut kääntyä kohti taivasta.
Isokokoinen mestälehmus muodostaa helposti lehvästöllään puun alle suojaisia paikkoja, tällainen on polulla eteen tuleva lehmusmaja.
Lehmusmaja on samalla risteysasema, sillä sen läheisyydessä on Ormiolahti, jonka kautta esimerkiksi melojat voivat tulla luontopolulle.
Vaihtelevassa maastossa laskeudumme vehkakosteikolle, joka on muodostunut aikojen alussa syntyneeseen kalliomaljaan.
Kiipeämme polun korkeimmalle kohdalle, kaikukallioille, joita myös Hella Vuolijoki on aikanaan käyttänyt hyväkseen laulaessaan soutumatkalla Eino Leinon kanssa alla olevan Hevossalmen läpi. Ihailemme upeaa maisemaa.
Laskeudumme Hevossalmen rantaan, istahdamme lepäämään maisemapenkille ja jatkamme sitten polkuamista eteenpäin.
Rannalla kohtaamme komeita tervaleppiä, ikiaikaisia lohkareikkoja ja runsaslajisia sammalvaltakuntia.
Rajalansaaren helmiä on savusauna-alue, jossa on kesäkeskiviikkoisin yleisösauna ja jota voi varata myös omaan käyttöön. Yleisösaunailtoina kävijät tuo saareen Rajalanniemestä jo legendaariseksi muodostunut soutuvenetaksi.
Historiaa
Rajalansaari on toiminut retkeilijöiden ja leiriläisten suosimana kohteena jo useat vuosikymmenet.
Kunnan ja seurakunnan lastenleirejä on järjestetty saaressa jo ainakin 1950-luvulta lähtien, kenties aiemminkin. Saaren kaksi luonnonniittyä toimivat telttakenttinä, joista toinen on jo metsittynyt. Yli sata vuotta sitten niityillä laidunsi Rajalan talon eläimet ja laitumeksi saari sopikin hyvin luonnoesteidensä vuoksi.
Saari oli vanhoissa kartoissa nimetty joko Hepo- tai Hevossaareksi, mutta luopioislaiseen tapaan Kukkian saaria kutsuttiin usein omistajansa mukaan ja nimeksi vakiintui Rajalansaari.
Saari siirtyi kunnan omistukseen Rajalan tilan oston myötä vuonna 1870. Tilakauppa oli Suomen historiassa vasta toinen kunnan ostama maatila. Kunnanisien rohkeudesta kertoo se, että Luopioisten kunta oli silloin vasta kaksivuotias.
Tuomo Kuitunen Rajalansaaressa
Tässä Tuomo Kuitusen kuvaus Rajalansaaresta vuodelta 2014:
https://luopioistenkasvisto.fi/blogi/?p=3507