Kuvia Kukkialta

Noin 11 000 vuotta sitten, jääkauden sulamisvaiheessa, nykyinen Kukkia oli osa Yoldia-merta. Mannerjään reunan perääntyessä edelleen pohjoiseen noin 10 000 vuotta sitten meriyhteys sulkeutui nykyiselle Atlantille. Jääkauden synnyttämät maastonmuodot tulivat näkyviin tänä Ancylus-järven aikakautena. Kukkiajärvi alkoi syntyä. Helposti havaittavia muistoja jääkaudesta ovat Kukkialta löytyvät moninaiset siirtolohkareet, jotka ovat kulkeneet vedessä kelluvan jäävuoren matkassa. Jään sulaessa lohkareet eivät pysyneet enää kyydissä vaan jäivät nykyisille paikoilleen.

Siirolohkare Holjansalmen suussa
Sikosaarten (Anninsaaren) sileää kalliopintaa. Hyvä ilta-aurinkopaikka !
Kukkia on kivinen järvi. Kiviä on niin järven pohjassa kuin rannoillakin. Tämän on hyvä ottaa huomioon liikuttaessa Kukkialla venellä tai kanootilla.
Komeaa kurjenmiekkakasvustoa Kuivassalmen hiekassa. Kuivassalmesta voi kantaa kanootin kannaksen yli, mikä lyhentää matkaa Luopioisista Rautajärven suuntaan.
Hevossalmi
Huhtisaaren rantakallioita.
Vesijakojärveltä alkunsa saavat Kukkian vedet laskevat Kukkian virran kautta Puutikkalassa kohti Vihajärveä ja Roinetta matkalla alas Kokemäenjoelle ja sitä kautta mereen.
Pärnäsaaren eteläpään pikkusaari.
Luoto Haltianselällä
Harjunsalmen kapeaa kannasta: etualalla Kukkia-järvi ja taka- alalla siintää Leppänä-järvi.
Siirtolohkare Lehtisaarenselällä lähellä Harjunsalmea.
Kukkosaaren hieno laavu.
Soimasaren nuotiopaikka Haltianselällä.
Lehmisaaren kalliot nousevat jyrkkänä suoraan järven pinnasta. Kallioilta avautuu upea näköala Kukkiajärvelle. Lehmisaaren kalliot on muinainen uhripaikka.
Rajalansaaren jylhää lohkareikkoa.
Pieni rauhoitetu saari Iso-Vekunan edustallla.
Iso-Vekunan jylhää kalliomaisemaa. Iso-Vekunalla on luonnonsuojelu- alue, jonka lehtimaisessa kasvustossa voi löytää esimeriksi harvinaisia orkidea-lajeja. Iso-Vekunan saaren edustalla on joukko lintusaaria, joihin on maihinnousu kielletty lintujen pesintäaikaan. Saaret on merkitty suojelumerkein.

Kuvat: Seppo Kääriäinen