Kukkia kukoistamaan

Länsisuomalaisena tunsin kyllä kansakoulun peruina Hauhon reitin, mutta Kukkiasta minulla ei ollut harmain- ta aavistustakaan. Muistan nähneeni jossakin lehdessä Suomen järvien veden laadusta kertovan kartan, jossa Kukkia oli kuvattu syvänvioletilla, erinomaista veden laatua tarkoittavalla värillä. Suurimpia järviä ei parhaimpaan luokkaan kuulunut kovin monta. Kun oman kesäpaikan hankinta tuli 1980-luvun alussa ajankohtaiseksi, katsastimme tasan kaksi tonttia, yhden Näsijärveltä ja yhden Kukkialta ja se oli siinä!

Vähitellen on kuitenkin järven tila ja etenkin sen kehityssuunta alkanut huolettaa. Niinpä joukko saman huolen jakavia Kukkian ranta-asukkaita on alkanut elvyttää pitkään uinunutta Kukkian Suojeluyhdistystä ja työ ete- nee varmasti hitaasti, mutta ei välttämättä varmasti.

Vapaaehtoiselle yhdistystoiminnalle tyypillisesti resursseista (lue:rahasta ja tekijöistä) on krooninen pula. Toimintakenttäkin on erittäin monitahoinen ja asianosai- sia on runsaasti, satoja, ellei tuhansia. Kun asiaan vaikut- tavat lisäksi mm. vesi- ym. lait, Kukkian Natura-status, tsaarinaikaiset vedenkorkeus”tiedot” ym. ja virkamiehet jopa parista ministeriöstä ja ELY-keskuksesta, on tilanne nykytyyliin ilmaistuna varsin “haasteellinen”.

Pääongelmat liittyvät veden laatuun ja määrään. Veden laatua on kyllä seurattu jo pitkän aikaa vesiana- lyysein. Numeerista tietoa on siis olemassa, mutta se vaatisi yhteenvetoa ja asiantuntevaa analysointia laatutason selvittämiseksi ja kehitystrendien arvioimiseksi. Valitettavasti juuri tätä tehtävää suorittamaan tarkoitettu opinnäytetyö kariutui. Analyysitulokset eivät ole kuiten- kaan kadonneet mihinkään ja niinpä etsimmekin parhail- laan uutta ratkaisua tietojen hyödyntämiseksi.

Tärkeää olisi saada selvyys ennen kaikkea siitä, onko veden laadussa nähtävissä sellaisia kehitystrendejä, joi- hin olisi syytä puuttua nyt, kun tilanne on vielä suhteel- lisen hyvä.

Jo olemassaolevien, tiettyihin näytteenottopaikkoihin keskittyvien analyysitulosten tueksi voitaisiin teettää veden on-ine analyysi ympäri koko järven. Järjestelmä pystyy antamaan havainnollisen kuvan koko järven ti- lasta sekä löytämään mahdolliset pistekuormat. Vaikka mittaus on suhteellisen edullinen, eivät yhdistyksen vaatimattomat varat riitä edes siihen ainakaan toistaiseksi.

Veden määrän eli pinnan korkeuden suhteen olen monien muiden kanssa ehdottomasti sitä mieltä, että kesäaikainen vedenkorkeus on nykyisin pääsääntöisesti alhaisempi kuin tullessamme Kukkialle kolmisenkym- mentä vuotta sitten.

Väitteeni perustuu empiirisiin todisteisiin, kuten rantaviivan sijaintiin, tiettyjen kivien näkymiseen/ ei-näkymiseen ja laiturin “käyttäytymiseen”. Rannan syvyysprofiilin mukaiseksi muinoin tehty laituri ei nyt kauempana aiemmasta asemastaan vastaa enää rannan syvyysprofiilia. Pitääkö tässä alkaa odottaa ilmaston- muutoksen kylkiäisenä luvattuja sateisia kesiä, jotta järvi pysyisi ”ihan rannassa”

Vuonna 1995 suoritettiin järven purku-uomassa, Kukkianvirrassa ns. kalataloudellinen kunnostus, joka ei onnistunut edes kalataloudelliselta kannalta katsottuna. Täytenä maallikkona ihmettelenkin, mitenkä moisella korkeuserolla ja virtaamalla olisi millään kunnostuksella voinut aikaansaada lohikalojen edellyttämiä olosuhteita. Kunnostus on todettu ihan viralliseltakin taholta epäon- nistuneeksi ja kunnostuksen kunnostusmahdollisuuksia on selvitelty, mutta tilanteen korjaamisen tiellä on ilmei- sesti ylikäymättömiä esteitä.

“Kunnostuksessa” virran keskelle piti jättää metrin syvyinen veneväylä. Suorittamamme mittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että tosiasiassa väylä on selvästi aiottua syvempi. Viranomaistietojen mukaan “kunnostussuun- nitelma oli hyvin yleispiirteinen, eikä siinä ollut tarkkoja tietoja pohjan korkeusasemasta”. “Kunnostus” näyttää siis tehdyn käsivaralta, vaikkei ihan lapiotyönä sentään! Koska mistään syväväylästä ei ole ollut puhe, on väylä korjattava ensi tilassa, vaikka kuinka väitettäisiin, ettei sillä ole mitään vaikutusta Kukkian veden korkeuteen.

Oman olemassaolomme oikeutuksen todisteeksi tarvitsemme myös mahdollisimman laajan jäsenpohjan. Niinpä toivotammekin kaikki Kukkian ystävät jäseniksi yhdistykseemme toimimaan meille yhteisen asian, kauniin Kukkian säilyttämiseksi