Kasvien Kukkia

Siimapalpakko

Siimapalpakko on monivuotinen, kelluvalehtinen palpakkokasvi. Sen kapeat lehdet kelluvat veden pinnalla aaltojen suuntaan levinneenä. Kukinto on haarova ja mutkainen ja sen haaroissa on 2-5 kpl hede- ja emisykeröitä peräkkäisinä palleroina.

Kasvi on kooltaan jopa kaksimetrinen ja sen lehdetkin voivat olla toista metriä pitkät. Runsaimmillaan se on kirkkaissa, melko syvissä vesissä.

Siimapalpakko on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu pohjoiseen päin siirryttäessä.
Luopioisissa palpakko on yleinen ja paikoin runsas vesikasvi. Se näyttää suosivan syvempää vettä kuin muut palpakot, joiden kanssa se helposti risteytyy. Risteymät ovat usein kukattomia ja vaikeasti erotettavissa puhtaista palpakkokasvustoista

Uistinvita

Uistinvita on monivuotinen vitakasvi. Sen suikertava juurakko on hautautunut järven pohjamutaan ja pitkä varsi nostaa kasvin lehdet kellumaan veden pinnalle. Uposlehdet ovat pitkiä ja tasasoukkia, kelluslehdet soikeita ja kiiltäviä 6 - 13 cm pitkiä. Vihreän kukka-tähkän kasvi nostaa lehtien yläpuolelle pölytystä varten.

Uistinvidan varsi saattaa syvässä vedessä olla jopa kaksi metriä pitkä. Kasvi muodostaa tiheitä kasvustoja yleensä matalaan veteen, mutta sitä voi löytää syvältäkin ja toisaalta maamuotona rannalta. Joskus kasvi kasvaa myös ojissa ja kaivannoissa.

Uistinvita on yleinen tai melko yleinen koko maassa, Lapissa se harvinaistuu. Luopioisissa vita on yleinen ja paikoin hyvinkin runsas. Sitä löytyy kaikenlaisista vesistä ja kuivina aikoina myös vesijätöiltä mutapohjalta.

Rantakukka

Rantakukka on monivuotinen rantakukka-kasvi. Sen pysty varsi on karvainen ja nelisärmäinen. Lehdet ovat ruodittomia ja usein vastakkain varrella. Sinipunaiset kukat sijaitsevat latvatertussa.
Kooltaan rantakukka on 40-120 cm korkea ja muodostaa mättäisiä kasvustoja rannoille ja ranta-niityille. Usein se kasvaa kivikoissa ja jopa rantavedessä.

Kasvi on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu nopeasti siirryttäessä pohjoiseen.
Luopioisissa rantakukka on yleinen rantojen kasvi, ja sen tapaa ihan rantaviivalta kivikoista tai vedestä, mutta myös rantapenkoilta. Se ei kestä kilpailua eikä varjostusta, joten se saattaa hävitä nopeastikin pusikoituneilta rannoilta.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Rantakukkaa pidetään jonkin verran myös koristekasvina puutarhoissa.

Ranta-alpi

Ranta-alpi on monivuotinen esikkokasvi. Sen varsi on pysty, pitkärönsyinen ja karvainen. Kasvin lehdet ovat lähes ruodittomia, ehytlaitaisia ja suikeita. Ne ovat asettuneet varrelle vastakkain tai kolmittain. Keltaiset kukat sijaitsevat kasvin latvassa terttumaisena kukintona.

Kooltaan ranta-alpi on 50-160 cm korkea ja muodostaa laajojakin kasvustoja rannoille, ojiin reheviin korpiin ja luhtaisille rantapelloille.

Ranta-alpi on yleinen kasvi Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu pohjoiseen siirryttäessä.
Luopioisissa kasvi on yleinen ja runsas. Se kestää hyvin kilpailua ja viihtyy jopa korpimaisissa metsissä. Joskus sen löytää tien pientareeltakin tai kausikuivasta ojasta.
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Ranta-alpin voi sotkea tarha-alpeen, joka on koristekasvi ja villiytyy helposti karkulaiseksi talojen läheisyyteen.