Upea kuikkajärvi

Anu Murto

Luin nyt vuosien päästä uudemman kerran kirjailija Juhani Syrjän luontotietoudessaan uskottavan ja juonenkäänteiltään mahdollisen romaanin Kuikanpesä (Gummerus, 1992). Tämän kirjan todellisuuspohjaisen järven nimi on harkitun korostavasti Kuikkajärvi. Järven erästä lahtea kuvaillaan monisoppiseksi; kaappasin otsikkoon tämän Kukkiankin piirteisiin mitä oivallisimmin sopivan laatusanan.

Sillä tällainenhan Kukkia on, monisoppinen, laajalti tunnettu ja tunnustettu erinomainen kuikkajärvi. Kuikka on lajityypiltään territoriaalinen, kerran valitsemaansa elinpiiriä niin vahvasti puolustava, että liian lähelle uskaltautunut vieras kuikka joutaa vaikka kuolla, jopa hukutettuna kuten Ruotsissa on päästy näkemään ja ruumiinavauksin varmistamaan. Kukkialla riittää reviirirauhan edellyttämiä soppia ja niiden sisällä rantatörmiä ja saraikkoja munien alustoiksi. En tiedä voiko järveämme tässä suhteessa liiaksi kehua.