Opintomatka Viroon

Kukkian seudun matkailullisen kehittämisen edistämiseksi tehtiin opintomatka Viroon. Matkalla haettiin oppia EU-rahoitetuista kylä- ja erämatkailuun soveltuvista kohteista. Perhematkailu vaatii omat panostuksensa ja lapsien huomioiminen lomasuunnitelmissa kaipaa erityistä lisähuomiota. Tämä näkökulma huomioitiin myös opintomatkalla.

Syyskuun 2016 lopussa toteutui kolmen päivän matka. Tallinnan satamasta alkaen koko matkan ajan porukkaa luotsasi pärnulainen opas Aivo Luhaoja. Ryhmän koko oli 12 henkilöä, joista yksi lapsi.

Virossa on panostettu matkailuun paljon. Markkinoinnissa ja esittelyssä on hyödynnetty runsaasti visuaalista, tarinallista ja videoin tapahtuvaa kerrontaa. 

Sydän-Hämeen Lehti julkaisi matkasta ison jutun Syysnumerossa 26.10.2016.



Ensimmäinen päivä

Laivamatkan jälkeen linja-automme suuntasi Tallinnasta kohti kaakkoa.

Hieno aloitus matkalle oli ensimmäinen pysähdys Paidessa Ajakeskus Wittensteinissa. Uskomaton panostus aikamatkailuun piti mielenkiintoa yllä koko kierroksen ajan. Tornin eri kerroksiin on rakennettu historiallisten aikakausien näyttely ajan kanssa.

Matka jatkui Otepäähän, jossa tutustuimme kahvila LUMIin ja nautimme kauniin sekä herkullisen lounaan. 

Siirryimme Võruun, jossa veimme tavaramme Hotelli Tamulaan. Välittömästi lähdimme tutustumaan Metsavenna Taluun Vastse-Roosan kylässä. Tilalla teimme patikkaretken isännän kerrottua meille ensin historiaa. Pääsimme käymään bunkkerissa ja illan pimetessä katsoimme sisällä videon tilan historiaan liittyen. Palasimme hotellille myöhäiselle päivälliselle ja ansaituille unille.






Toinen päivä 

Vasta aamulla näimme päivänvalossa ympäristön ja upean rantabulevardin, jonka varrella hotelli sijaitsee.Aamiaisen syötyämme pakkasimme tavarat ja ehdimme kävelylle hotellin lähistöllä. Jaloittelun jälkeen lähdimme Võrun ja Valgan rajalla sijaitsevaan Karulan kansallispuistoon katsomaan, kuinka mm. Viron alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi toimitaan. Kansallispuiston alueella on kaikkiaan 38 järveä! Kohteenamme oli järvistä suurin Ähijärv, 176 hehtaaria.

Matkasuunnitelman mukaan kansallispuistosta oli määrä ajaa Munamäen näkötornille. Kävimme sen juurella, mutta torni oli joutunut remontin kohteeksi. Kiitos paikallisen oppaamme suunnitelma vaihtui lennossa Satakielilaakson vierailuksi, Rõugen alkulaakson retkeilyreitin varrelle. Menimme retkeilyreittiä kävellen Tindioru Talun kalalammelle. Reitin varrella näimme vesioinaan, joka on toiminut vuosikymmeniä ja toimii yhä.

Käveltyämme siirryimme linja-autoon ja saimme nähdä matkalla kaunista ja hyvin hoidettua Viroa. Kohteemme Kunstimäe matkailutila oli viihtyisä, kiehtova ja houkutteleva. Lounaamme oli maittava ja näkyvät ruokailun aikana upeat.

Kunstimäestä palasimme Otepäähän ja kävimme ihastelemassa seikkailupuistoa. Seikkailupolut ovat hurjia!  Hienosti rakennettu kohde.

Seikkailusta siirryimme linja-autoon ja sillä majapaikkaamme Leigon tilalle.

Tilalla saimme käyttöön kokonaan ison talon. Alakerran oleskelutilassa loimusi takassa elävä tuli. Samoin päärakennuksen kodikkaassa salissa, jossa söimme, paloi takassa tuli. Penkeillä allamme oli pehmoiset lampaantaljat. Tilan erikoisin ratkaisu oli järvessä tekosaari, jonka päälle on rakennettu esiintymislava kesäisiä musiikkijuhlia varten. 

Ruokailun ja tilaan tutustumisen jälkeen oli ihanaa kavuta majatalon  yläkertaan ja painaa pää tyynyyn omassa huoneessa.


Kolmas päivä


Monipuolisen aamiaisen saimme nauttia kodikkaasti takkatulen loimutessa tulisijassa. Jouduimme jättämään tilalle hyvästit ja suuntaamaan Pärnuun, jonne saavuimme keskipäivän tietämillä. Matkalla oli varmistunut, että alkuperäinen suunnitelma Roostaan tutustumisesta jouduttiin hylkäämään. Sateet olivat alkaneet, illaksi oli luvassa myrskyä. Emme pääsisi liikkumaan ulkona kohteessa enää sinne saavuttuamme. Jälleen tilanteen pelasti paikallinen oppaamme, joka kiertoajelun aikana kertoi ja näytti meille Lottemaan, kylpylöitä, kirkkoja ja kaupungin muita hienoja rakennuksia. Onnistuimme tekemään pienessä sateessa kävelyn kaupungilla. Vierailimme sepänpajassa  ja kiersimme Pärnun satamassa.  

Nämä nähtyämme menimme lounaalle houkuttelevaan ja tunnelmalliseen ravintolaan. Saimme nautiskella ruoista isossa pöydässä koko ryhmä. 

Ruokailusta siirryimme linja-autoon ja teimme kaupungin toisella puolella lyhyen kiertoajelun sateen saattelemana. Näin oli tullut aika jättää hyvästit kiitollisin mielin oppaallemme ja kääntää nokka kohti Tallinnaa, Eckerö Linen Finlandiaa ja Suomea. Alkavassa myrskyssä keikuimme Suomenlahden yli ja olimme vastarannalla illalla puoli kymmenen aikaan. Haikein mielin teimme loppumatkan Suomen puolella.


Huomioita matkan jälkeen



Tutkimme kohteiden nettisivuja ennen matkaa. Kuvilla todellakin on merkitystä mielikuvan luomisessa tulevasta.

Todellisuutta vastaamaan olivat onnistueet parhaiten Metsavenna Talu, Kunstimäen Matkailutila sekä Pärnu.

Selvästi etukäteistietoa mielenkiintoisempia olivat Ajakeskus Wittenstein, Karulan kansallispuisto, Satakielilaakso, Seikkailupuisto ja Leigon Tila.

Hotelli Tamula ja kahvila Lumi oli mainonnan näkökulmasta hieman loistokkaampaa kuin todellisuudessa.

Karulan kansallispuisto oli ainoa käyntikohteemme, josta sai esitteitä mukaan. Muuten oli hyvät puitteet ja selkeät opasteet. Vironmaalla on hyödynnetty valtavasti EU-rahaa.

Kilometrejä Viron maaperällä kertyi yli 800. Huomiota herättävää oli siisteys kaikkialla, roskatonta ja hoidettua ympäristöä. Luonnonpuistossakin näkyi ihmisen kädenjälki.  

Oppaan omakohtaiset ja syvällisemmät tarinat historiatietojen lisänä miellyttivät ja elävöittivät paljon antia. Kieliemme yhtenevyydet ja eriävyydet aiheuttivat välillä hämmästystä ja toisinaan huvia.

Pienemmän kokonsa ansiosta Virossa välimatkat jäävät lyhyemmiksi ja päivän aikana ehtii nähdä paljon. Saavuttaessa kohteen ensi vaikutelma on todella tärkeä. Ruoan laatu, esillelaitto ja tila ovat huomion arvoisia asioita vieraiden näkökulmasta. Samoin majoitus- ja yhteistilat, palvelut ja yleinen tunnelma houkuttelevat ja kutsuvat jäämään.

Matka oli kokonaisvaltainen elämys ja antoi erityisen paljon, vaikka se olikin pitkine päivineen raskas. Jaksamisen ja uuden tiedon omaksumisen kannalta on tärkeää, että ruokailut ovat suhteellisen säännöllisin väliajoin. Kun matkalla tulee koko ajan uutta vastaan ja kaikki on ennen näkemätöntä, on hyvä suunnitella reitin varrelle myös wc-käynnit riittävän usein ja mieluusti kohtuullisen tasoisiin paikkoihin.