Kukkiajärvi

Luopioisten alueen kasvillisuutta esiteltynä kuvin ja tekstein: Luopioisten kasvisto

Ormio

Kukkia on Suomessa ainoa järvi, jossa kasvaa vesikasvi ormio (Pilularia globulifera). Se on vesisaniaisiin kuuluva kasvi, jonka kasvustot ovat usein tiheän mattomaisia. Ormio on vaikea huomata, koska se on vain 5-15 cm korkea ja kasvaa pääosin puolesta kahteen metriin syvällä. Kirkasvetisen järven mineraalimaapohja on ormion kasvuympäristöä.

Monimuotoinen Kukkia, Pirkanmaan helmi

Kukkiajärvi eli tuttavallisesti Kukkia on Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin kuuluva järvi Kaakkois-Pirkanmaalla, Kanta-Hämeen rajalla, valtaosin Pälkäneen ja osin Hämeenlinnan alueella. Kukkia on Suomen järvistä 88. suurin ja sen pinta-ala on 43,39 km².

Pinnan korkeus: 86,6 m
Keskisyvyys: 5,23 m
Rantaviiva: 284 km

Kukkiajärvi on valtakunnallisesti arvokas vesiluontokohde ja Pohjois-Euroopan vesikasvistoltaan edustavimpia järviä. Järvi on kirkasvetinen ja suhteellisen karu. Jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat ovat järvelle luonteenomaisia. Vesikasvistoon kuuluu harvinaisuuksia kuten ormio Suomen ainoalla esiintymispaikallaan. Kukkia kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan.

Kukkian keskisyvyys on kuusi metriä, mutta syvin kohta on 34 metriä, Kauniskallion hauta, Matinojan ja Ansiolahden välimaastossa, Iso-Vekunasta kaakkoon.

Kukkian kaakkoiskulmalta pääsee Kuohijoen kautta Kuohijärvelle. Kukkia laskee lounaassa lähes samassa tasossa olevien Vuollekeskisen ja Vihajärven kautta Vähä-Roineeseen.

Kukkiassa on useita salmia, selkiä, lahtia, niemiä sekä saaria ja luotoja. Saaria on yli 300, joista suurin on Evinsalo. Toiseksi suurimmasta saaresta, Iso-Vekunasta, kaakkoisrantaa sekä itäpuolen saaria ja luotoja kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Osa saaresta kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Iso-Vekunalta löytyy harvinaisia orkideoja. Iso-Vekunan pinta-ala on 62 ha ja se on Kukkian suurin saari, jonne ei ole tieyhteyttä.

Suurin avoin vesialue on noin kahden kilometrin mittainen Lehtisaarenselkä kaakossa.

Kauneudestaan ja puhtaasta vedestään tunnettu Kukkia on suosittua mökkeily- ja virkistyskalastusaluetta.

Järveltä löytyy sileitä kallioita, karuja karikkoja, hiekkapohjaa ja reheviä rantoja. Kasvillisuus vaihtelee karuista männiköistä ja kuusimetsistä lehtomaisiin alueisiin.

Myös siirtolohkareet jääkauden ajalta ovat olennaisia maisemassa (katso Kukkiajärven synty).

Tervaleppä on luonteenomaisin puulaji Kukkian rannoilla, korpipaatsama yleinen pensas tai pieni puu.

Salminkallion kalliomaalaukset

Kukkia-järven keskiosassa, Evinsalon pohjoispuolella olevan Kuivassalmen pohjoisrannalla, eteläkaakkoon avautuvassa kalliojyrkänteessä. Maalauksen etualalla ja ympäristössä olevassa louhikossa on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsi-iskoksia). Ihmishahmoja (joista yksi pitää kädessään siksak-muotoista esinettä) sekä useita maalausjälkiä. Lue lisää.

Kuikan ääni Kukkialla.

Syvyyskartta (laminoitu A2) myynnissä Kuntainfossa Luopioisissa, Museotie 1

Kiviä, kareja, saaria, sokkeloita

Kukkiajärven kalastusalueen vesiä voi luonnehtia erämaisiksi yleisilmeeltään.

Matkaan kannattaa varata jonkinlainen kartta ja varsinkin pilvisinä päivinä kompassi on hyvä apuväline.

Kukkia on kirkasvetinen ja hyvin kivinen järvi, joten ainakin lasikuituisella veneellä tai kanootilla liikuttaessa ja rantauduttaessa kolhut ovat mahdollisia.